Niinpä, ne kirotut vehkeet! Viime viikolla vaihdoin tuskallisen pakertamisen jälkeen sahojen vesipumpun. Nyt tulee vettä koneille oikein kunnolla. Itse asiassa sitä tulee niin reippaasti, että sahakompleksin toisessa päässä ollut vanha ja luotettava poistopumppu ei enää pysynyt tahdissa mukana, vaan lattioille alkoi kertyä tulva heti kun laittoi kaikki sahat laulamaan täysillä. Yleensä poistopumppu, joka siis on varsin tehokas italialainen uppopumppumallinen ratkaisu, kykenee vaivatta tuuppaamaan kaiken sahoilta tulevan veden ja lietteen ulkona lymyilevään saostusaltaaseen. Ajan kanssa pumppu kuitenkin kuluu eikä enää toimi yhtä tehokkaasti. Siihen meillä on ratkaisu, olemme nimittäin sujauttaneet poistovesikaivoon toisenkin uppopumpun, joka käynnistyy vedenpinnan noustessa liian korkeaksi ja auttaa näin vanhaa italiaanoressua hoitamaan hommansa. Tuo kakkospumppu oli kuitenkin lionnut kaivossa jo vuosikausia ja nyt se viimein päätti kuolla lopullisesti pois. Minulle tuli siis jälleen yksi kirottu pumppuremontti.

 

Homma alkoi hyvin. Työleirille tilattiin jo hyvissä ajoin loka-auto imaisemaan kaivon pohjalle jämähtänyt kivitöhnä pois, muuten se nousee pikkuhiljaa liian korkealle ja pahimmassa tapauksessa hukuttaa pumput. Niinkin on joskus käynyt. Mutta loka-autopa ei ilmestynytkään paikalle. Minulla oli pumppuremontti jo melkein valmis, mutta en voinut heittää kakkospumpuksi alennettua vanhaa italiaanoa ja uutta, uljasta uppopumppua kaivoon ennen puhdistusoperaatiota. Joka ikinen saha seisoi, kello kävi ja hermot paloivat. Tokihan minulla oli puuhaa odotteluajaksikin, mutta ei se paljoa lohduttanut. Sami the Logistiikkapäällikkö kehtasi vielä tauolla ilakoida, että onpa kerrankin mukavan hiljaista ja rentouttavaa. Kuinka työleirillä voi olla rentouttavaa silloin kun jokainen perhanan saha seisoo?

 

Loppui se rentouttavuus Samiltakin. Olen nimittäin ulkoistanut kaikki sähkötöihin liittyvät asiat hänelle, itse kun en tajua niistä jutuista mitään. Uusi pumppu kuulemma syö jonkinlaista kolmivaihevirtaa tai vastaavaa. En tiedä kuinka kolmivaihesähkö eroaa pistorasian sähköstä tai patterisähköstä tai tasavirrasta tai vaihtovirrasta tai ydinsähköstä tai ekosähköstä tai salamasta, mutta onneksi meillä on tuo viisas logistiikkapäällikkömme. Mutta ei sekään viisaus riittänyt, kun puolen tunnin rassaamisen jälkeen yritimme käynnistää pumpun ja sulaketaulusta kuului iloinen räpsähdys. Tunnin selvittelyn jälkeen tulimme siihen tulokseen, että uusi pumppu oli susi jo syntyessään. Mepä emme lannistuneet. Sami irrotti vaivalla tekemänsä liitokset ja minä raahasin selkäranka vääränä tilalle toisen pumpun. Sami teki jälleen puoli tuntia mystisiä sähkötöitä ja minä vääntelin kaikenlaisia liitoskappaleita saadakseni yhdistettyä pumpun poistoputkistoon, jonka virkaa toimittaa yksi iso ulos johtava letku. Vasta tässä vaiheessa hoksasimme, että tuo pumppu oli pienempi kuin aiempi ja siitä puuttui uppopumpulle tyypillinen kellukehärveli. Tässä vaiheessa iloiset Perkele!-huudahdukset täyttivät sahahallin.

 

Meilläpä oli kuitenkin ässä hihassa. Konehallissa oli nimittäin vielä yksi vaihdokki. Tällä kertaa olimme fiksuja emmekä raahanneet sitä sahahalliin ennen kuin olin koettanut liitosten sopivuuden. Tuossa yksilössä oli nimittäin vääränkokoinen kierre poistoputkelle ja koska pumppufirma oli jo toimittanut meille yhden epäkuntoisen ja yhden vääränmallisen pumpun, suvaitsin epäillä sen myös toimittaneen väärät sovituskappaleet tuohon pumppuun, joka muilta osin toimi kyllä täydellisesti. Minun harrastaessani palapelileikkejä Sami erehtyi olettamaan sovitteiden olevan sopivia ja ahneuksissaan hän irrotti aiemmin kiinnittämänsä vaihdokki numero kakkosen sähköverkosta, jotta saisimme vaihdokki kolmosen sitten nopeasti paikalleen, kunhan liitokset ja sata sovituskappaletta olisivat paikoillaan. Mutta eipä se niin helppoa ollut. Meille toimitettujen lukuisien sovituspalikoiden joukosta ei nimittäin löytynyt yhtä ainutta sellaista, joka olisi sopinut nimenomaan tuohon italialaisen pumpunvalmistustaidon mestarinäytteeseen. Ei siis auttanut muuta kuin laittaa se vaihdokki numero kaksi takaisin kiinni sähkö- ja poistovesiverkkoon. Puuttuva kellukehärveli aiheuttaa sen, että nyt tuo pumppuparka huutaa yötä päivää, tulipa kaivoon vettä eli ei, ja menee takuulla rikki viikossa. Sitten edessämme on jälleen samanlainen kahdeksantuntinen reipashenkinen kiroilutuokio. Jippii!

 

Tänään lähden pyörähtämään Keski-Suomessa. Olen kova jätkä ja ajan sinne Kiteen kautta, jolloin ajomatkaa tulee yli kaksinkertainen määrä. Ennen lähtöäni käyn vielä käynnistämässä sahat. Huomenna ajan takaisin samaa reittiä ja kurvaan suoraan työleirille käynnistämään jälleen ainakin yhden sahan. Tästä voinette päätelläkin, että töissä on aika kiire.

 

Edellisessä päivityksessä julkaisemani Muhammed-piirros ei aiheuttanut yhtäkään tappouhkausta. Se on positiivinen asia. Tavallaan tietysti on pettymys, ettei Taleban seuraa Blomiani, mutta toisaalta pidän pääni mieluusti tällä nykyisellä paikallaan ainakin eläkeikään asti.

 

Toivotan oikein hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

 

Lisäys: Miksi tuo kirottu Microsoftin kirjoitusohjelma tai sitten tämä saakelin Vuodatus-värkki korjailee kirjoittamiani sanoja omavaltaisesti? Vai olisiko syyllinen tämä Google Chrome-selain? Ärsyttää lukea omaa tekstiä ja huomata, että joka ikinen "vaihdokki"-sana on muuttunut muotoon "vaihdoksi"! Eikö kirjoitusvärkeissä pitäisi olla oletusasetuksena jokin sellainen viritys, joka uskoo kirjoittajan osaavan kirjoittaa ihan itse? Lukihäiriöstä kärsivät eivät ole jälkeenjääneitä, kyllä he osaavat säätää asetukset tarvittaessa itselleen sopiviksi.