Lihantuotanto ja turkistarhat ovat saaneet kivasti julkisuutta viime aikoina. "Kettutytöt" ovat viimein ymmärtäneet, että kynä on miekkaa mahtavampi. Tai tässä tapauksessa videokamera voittaa järjettömän riehumisen ja sen, että sukupolvien ajan häkeissä eläneet eläimet "vapautetaan" luontoon kuolemaan nälkään. Ensin kansa saatiin vaatimaan onnellisen possun pakaraa joulupöytään ja nyt onnistuttiin aiheuttamaan pahoinvointia repäisevällä turkistarhavideolla, joka sai jo tuppeensahatun pääministerimmekin älähtämään. Onneksi tuli tämä maitoskandaali ja Matti pääsi taistelemaan hieman helpomman asian puolesta. Turkistarhaus kun ei tunnetusti ole niitä köykäisimpiä aiheita. Irtopisteiden keräily on sangen hankalaa, koska leimaudut väkisinkin joko eläinrääkkääjäksi tai kettutytöksi.

Minäpä tunnustan yhden jutun: Olen itse työskennellyt turkistarhalla maatalouslomittaja-aikoinani 90-luvulla. Olen ruokkinut, hoivannut ja nylkenyt tuhansia kettuja. Jossain vaiheessa Eläinten Vapautusrintaman kaltaiset terroristijärjestöt olivat sen verran varteenotettava uhkatekijä, että harkitsimme tarhurin kanssa jo vartiovuorojen järjestämistä. Sitten mietimme asiaa hieman tarkemmin ja tulimme siihen tulokseen, etteivät kapunkilaislapsukaiset olisi kuitenkaan uskaltaneet tulla tarhalle, joka sijaitsi keskellä synkkää kuusimetsää. Vapaan kasvatuksen hedelmät olisivat eksyneet, tai sitten ympärillä huokaileva öinen kuusikko olisi tuonut heidän pieniin mieliinsä kaikki ne pelottavat elokuvat, joissa Paha vaanii aina metsässä.

Vaikka olenkin ollut alalla, en kuitenkaan itse kannata turkistarhausta. Eläimen tappaminen koristeeksi ei oikein ole minun juttuni. Joskus aikoinaan turkikset olivat näillä leveyksillä välttämättömiä, ilman niitä kuolo olisi korjannut lumisissa metsissä möyrivän kyrmyniskaisen ugrin, mutta nykyäänhän meillä on tuulipuvut ja toppatakit ja vaikka mitkä hienoudet. Kyllä minäkin sen toppatakin ostan, jos joskus tulee oikeasti kylmä talvi. Tällainen normitalvi meni ihan kivasti samassa farkkuliivissä kuin viime kesäkin... Turkis on hyödytön. Onhan se kaunis ja onhan se todella lämmin, kaipa se tuntuukin mukavalta, mutta kun sen voi korvata oikein hyvin sillä toppatakilla. Jos minä haluan silitellä kaunista turkkia, minä hankin lemmikin. Pelkän turkin kanssa on hankala viettää laatuaikaa, mutta jos sen sisällä on koira tai kissa tai mikä lie fretti, on sohvalla lötköttely paljon mukavampaa. Sitä paitsi turkki on paljon halvempi, jos sen sisällä on eläin jo valmiiksi. Ei sillä, että minä näillä työajoillani mitään lemmikkiä edes olisin hankkimassa.

"Kettutyttöjen" kauhuleffa sai muuten turkistuottajien etujärjestönkin toimimaan. Kolme tarhaa sai kolttosistaan huikean rangaistuksen...

Hesarissa, jota käytän nykyään pääasiallisena uutislähteenäni, peloteltiin tänään kaupunkilaisia sillä, että lumenkaatopaikoille kärrätty lumi ei ehdi sulamaan kokonaan kesän aikana. Tuosta saisikin hyvän paniikin aikaiseksi. Voisi ryhtyä levittämään juttua siitä, että uusi jääkausi on alkamassa. Sehän alkoi viimeksi ihan samalla tavalla; talven aikana satanut lumi ei sulanut kokonaan pois ennen kuin saapui syksy ja alkoivat uudet lumisateet. Ehkäpä uuden jääkauden alkusysäys lähteekin Helsingistä, jossa sijaitseva pikku jäätikkö lähtee laajenemaan ja peittää lopulta koko pohjoisen pallonpuoliskon. Näen jo silmissäni Iltapäiväpaskalehtien lööpit: "Paniikki pääkaupungissa! Lumi ei sula!"

Sana "paniikki" on noille totaalisen turhille juorulehdille todellinen rahasampo. Viimeksi sitä käytettiin, kun Ahvenanmerellä kaksi paattia hipaisi toisiaan. Puhuttiin paniikista ja käytettiin taikasanaa "Estonia", vaikka vakavammin otettavasta lehdestä lukemieni juttujen mukaan ihmiset olivat täysin rauhallisia ja jotkut taputtivat käsiäänkin kuullessaan, että jäätilanteen takia laivamatka venähtää odotettua pidemmäksi. Tuskinpa lööppilehdenkään varsinaisessa jutussa oli mitään mainintaa oikeasta paniikista, mutta lööppiin se pentele piti laittaa.

Turussakin on maailmanlopun enteitä ilmassa. Myllysilta on romahtamassa Aurajokeen ja selitys tapahtumalle on tietysti se, että mannerlaatat ovat lähteneet liikkeelle. Aurajoen kohdalla on siirroslinja, jota ei ole aiemmin havaittu, ja nyt Tois Pual Jokke ja Täl Pual Jokke ovat erkaantumassa toisistaan, minkä seurauksena sillat putoavat Aurajokeen. Samaan aikaan kaupungin rajalla on joukko ahkeria tamperelaisia, jotka kiivaasti kiilaavat koko Turkua irti Suomen mantereesta. Kohta meillä on kaksi uutta saarta, jotka hyvässä lykyssä törmäävät Ahvenanmaahan. Ja jos käy oikein hyvä tuuri, ne kilkkaavat Ahvenanmaata sen verran, että se puolestaan törmää Tukholmaan. Entä kuinka iltapäiväpaskalehdet suhtautuvat Myllysillan notkumiseen? Todennäköisesti näin: "Paniikki Turussa! Myllysilta tekee sitä mitä se on aina tehnyt!" Tai sitten mannerlaattateoriani pitää kuin pitääkin paikkansa, jolloin lööpit julistavat näin: "Paniikki Turussa! Valtuusto ei osaa päättää, kumpi uusista saarista saa nimekseen Täl Pual Jokke!" Entä jos käykin niin, ettei mitään tapahdu? Jospa Turku pysyykin kokonaisena ja paikallaan Suomi-neidon hameenhelmassa? No silloinhan lööpit huutavat tietysti näin: "Paniikki Tampereella! Turku ei irtoakaan mantereesta!"

Kyllä, iltapäiväpaskalehdet todellakin ovat hassu keksintö! En ole vuosikausiin maksanut penniäkään sellaisesta, mutta niiden lööpit ovat antaneet monet hyvät naurut.