Pitkästä aikaa minullakin on aikaa kertoa maailman tärkeimmästä asiasta, siis itsestäni!

Olen ollut kamalan kiireinen viime aikoina. Kun kädellinen on tienaamassa rahaa minun ruokaani ja lelujani varten, olen minä pitänyt asuntoa pystyssä. Se vasta on rankkaa hommaa! Ne talouspaperitollot, joita tollo kädellinen jättää lojumaan yöpöydälle aina kun se niistää sitä typerää vaaleanpunaista nenäänsä, ne ovat todellinen maanvaiva! Melkein joka päivä joudun hakemaan yhden ilkkuvan paperitollon siitä yöpöydältä ja TAPPAMAAN sen. Silppuan sen suikaleiksi, grrr, ja jätän jäännökset matolle varoitukseksi muille paperitolloille. Joskus huulirasvapötkylät saavat saman käsittelyn. Iloisista huudoista päätellen kädellinen on todella tyytyväinen työni tuloksiin.

Tässäpä muuten kuva kauniista perseestäni:

On minulla ollut muutakin puuhaa kuin kurittomien paperitollojen tuhoaminen. Pääsiäisenä kädellinen pakkasi minut, Jonna-tädin, Lulu-ystäväni, Lainamummin ja suuren määrän työkaluja sekä tarvikkeita autoon (tarvittiin peräkärrykin, niin paljon kamaa oli mukana) ja vei meidät remonttihommiin Jonna-tädin sisaren luo. Menimme Suomen Pjongjangiin, siis Riihimäelle, ja teimme siellä rankkaa pakkotyötä useiden päivien ajan. Kädellinen teki kaikkensa ollakseen mahdollisimman paljon tiellä remontointipuolella ja minä pidin Mimmi the Jättipanielia kurissa ja nuhteessa. Olin todella topakka ja Mimmi kunnioitti auktoriteettiani suuresti! Ihan silkkaa kiltteyttäni minä annoin oman leluni Mimmille, kun se sitä nöyrästi pyysi. Kädellinen saattaa esittää tapahtumien kulusta erilaisen version, mutta hän valehtelee! Joka tapauksessa meillä oli hauskaa, vaikka kädellinen väittääkin, että minua hieman hermostutti pari ensimmäistä päivää. Ainakin viimeisenä päivänä olin rento, sain oikein jännityksenpurkuhepulinkin ja juoksin ympäri pihaa kuin mielenköyhä ja Mimmi sekä Lulu tulivat perässä.

Kädellinen osti minulle oman asuntovaunun! Se on hieno! Kädellinen ajaa polkupyörällä ja minä haukun vaunustani käsin kaikki koirat ja fasaanit kuin ihan aito japanialainen kuningatar. Tässä kuva todisteeksi:

Ihmiset pitävät kädellistä vähän hulluna, kun se hankkii tuollaisia pientä koiraa varten. Voi voi, tietäisivätpä vain mitä kaikkea tuo kohjo aikoo vielä tehdä. Esimerkiksi tämä alkaa olla kohta siinä kunnossa, että se sietää aurinkoa ja sen kanssa voi kulkea julkisilla paikoilla:

Kädellinen sai sen synttärilahjaksi parilta ihanalta kädellistytöltä. En ymmärrä, kuinka noin ruma ja ankea otus oikein saa huijattua itselleen noin kivoja ystäviä. Eivätkä nuo ole edes ainoat ihanat ystävät. Kyllä minä sen ymmärrän, että minä saan ihania ystäviä, olenhan ihana itsekin, mutta tuo kädellisen menestys hieman kummastuttaa. Eihän se ole edes rikas.

Kädellisen hulluin tempaus saatetaan nähdä kesäkuussa, jolloin sen jännäprojekti on ilmeisesti saamassa sinettinsä. Mutta siitä asiasta se saa tiedottaa ihan itse, minua ei moinen hullutus kiinnosta. Pääasia, että palvelun taso pysyy vähintään nykyisellään ja mieluiten hieman kohenee.

Löysimme lenkiltä todella suuren koiran kakan. Kädellinen on outo, hän halusi ottaa siitä kuvan. Ihme kakkafriikki.