Seuraavaksi allekirjoittaneen ajatelmia parisuhteesta:

Parisuhteessa eläminen on helppoa kuin heinänteko! Heinäntekohan menee niin, että ensin odotetaan tarpeeksi pitkiä poutia, sitten kaadetaan heinä ja sen jälkeen mennään tupaan katselemaan kuinka äkillinen ukkonen kastelee kaadetun heinän. Ukonilman jälkeen pöyhitään ja käännellään heiniä päiväkausia ja toivotaan niiden kuivuvan. Kun heinät ovat edelleen märkiä viikon pöyhimisen ja jatkuvien sadekuurojen jälkeen, luovutaan toivosta saada ne paaleihin ja siirrytään suunnitelmaan B, siis seivästämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että tökitään maahan seipäitä pystyyn ja laitetaan heinät niille.

Seivästämisen jälkeen odotellaan jälleen viikkokausien ajan sen verran pitkää poutaista jaksoa, että heinät viimein kuivuvat. Elokuussa seipäät puretaan sadekuurojen välissä maahan, heiniä pöyhitään ankarasti ja ne laitetaan takaisin seipäille. Tästä ei ole oikeastaan mitään hyötyä, mutta saapahan purkaa turhautumistaan.

Lokakuussa tulee viimein sen verran kuivia päiviä, että pakkasen kohmettama timotei saadaan kiikutettua latoon. Hieman se tietysti tuoksahtaa oudolle, mutta siitä ei välitetä. Talven mittaan pilaantuneita heiniä heitellään Mansikin purtavaksi ja samalla saadaan homepölykeuhko. Kiitellään sään haltijoita ja kaikkia muita tahoja siitä, että ollaan saatu Mansikille kuivia (tai ainakin kuivahkoja) heiniä pötsin täytteeksi. Hevosellekin niitä tarjotaan, mutta se syö mieluummin tallinsa puisia seinärakenteita kuin kovalla vaivalla korjatun heinäsadon antimia. Lopulta kuollaan homepölykeuhkoon ja Mansikki sekä nirsoileva hevonen lastataan korkealaitaiseen. Kukaan ei ole onnellinen, mutta onpahan heinät tehty.

Kyllä, parisuhde tosiaan on helppoa kuin heinänteko!

--------------------------------------------

Elämäni on ollut erittäin tapahtumaköyhää viime aikoina. Siksi päivitykset ovat olleet harvassa. Työleirillä tapahtuu kyllä koko ajan, mutta ei mitään ihmeellistä. Ellei ihmeellisenä pidetä sitä, että Merda, siis se italialainen kuulapuhallusvärkki, on ihan oikeasti toiminut jo monena peräkkäisenä päivänä! Saatte ihan itse etsiä esimerkiksi internetin ihmeellisistä käännöskoneista suomenkielisen merkityksen sanalle Merda. Sen verran voin kertoa, että se on italiaa ja tarkoittaa sellaista ruskeahkoa, tuoksahtavaa ainetta. Kuten voinette arvatakin, kuulapuhallusvärkki ei ole oikein vakuuttanut minua toimintavarmuudellaan.

Jotain edistystäkin sentään on tapahtunut. Jari the Tuleva kakkossahuri osaa jo käyttää molempia pikkusahoja ja tällä viikolla hän opettelee vaijerisahan niksejä. Sen jälkeen on jäljellä enää sen julman kolmemetrisen pyörösahan opiskelu ja sitten minä olenkin jo vapaa jäämään vaikka kiven alle, kun varamies on koulutettu. En kuitenkaan aio jäädä kiven alle, teillä ei siis ole mitään syytä noihin riemunkiljahduksiinne.

Nyt lähden kevään toiselle pyörälenkilleni.